


Keuda 7.4.2022. Lukutaidon ensiapupaja: Disinformaation tunnistaminen
Miten meihin vaikutetaan? Miksi disinformaatiolla on merkitystä ja miksi se on haitallista? Milloin on syytä epäillä disinformaatiota? Miten oikean tiedon voi erottaa väärästä? Näihin kysymyksiin pureuduttiin disinformaatio ensiapupajassa kirjallisuuden asiantuntijan Aleksis Salusjärven ja Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori Aki-Mauri Huhtisen johdolla.
Pajassa aihetta lähestyttiin konkretian kautta. Opiskelijat vastasivat kysymykseen: missä olet viimeksi törmännyt valeuutiseen? Vastauksista nousivat esille suositut somepalvelut TikTok, Instagram, Facebook ja Twitter. Yllä mainitut palvelut ovat niitä, joista myös opiskelijat lähtisivät etsimään valeuutisia. Opiskelijoiden kokemuksia valeuutisista käytiin läpi Aki-Mauri Huhtisen johdolla. Lopuksi hän vielä muistutti, että disinformaatiota voi löytää myös esimerkiksi markkinoinnista, muodista ja musiikista.
Seuraavaksi Huhtinen vastasi alussa esitettyihin kysymyksiin: Miksi disinformaatiolla on merkitystä? Miksi se on haitallista? Milloin on syytä epäillä disinformaatiota? Tämän jälkeen opiskelijat tekivät harjoituksen, jossa heidän tehtävänään oli saada ihmiset uskomaan valeuutinen.
Tehtävä: Miten disinformaatio toimii?
Haluat saada suomalaiset uskomaan, että maapallo on litteä.
Tee suunnitelma, jolla käännät ihmisten ajatukset.
Missä ja miten levität valeuutisia?
Miten vahvistat viestiä?
Miten löydät ihmisiä, jotka uskovat väitettä?
Miten pidät yhteyttä näihin ihmisiin?
Opiskelijat keksivät monia eri tapoja levittää disinformaatiota. Monet ajattelivat hyödyntää sosiaalisen median palveluita, keskustelufoorumeita ja esimerkiksi lehtiä tai televisiota. Osa ajatteli lahjoa mediataloja. Jotkut suunnittelivat tekevänsä tekaistuja videoita, ja levittävänsä niissä “tietoa”. Eräs ryhmä pohti, että historia voitaisiin kirjoittaa uudelleen ja vakuuttaa sen avulla ihmiset.
Tehtävän tarkoitus oli osoittaa opiskelijoille, miten disinformaatio toimii ja kuinka se vaikuttaa.